Keskittyneessä tilassa

Oletko koskaan miettinyt millaisessa tilassa (psyykkisessä ja fyysisessä) olet parhaimmillasi, tehokas ja luova? Kaipaatko kenties rauhallista häiriötöntä tilaa vai onko taustalla kuuluva puheensorina vain mukavaa taustahälyä? Työsi voi myös vaatia eri tiloilta eri asioita. Välillä on tarve kohdata työkavereita ja pallotella ideoita, välillä vetäytyä rauhaan työstämään syvällisempää keskittymistä vaativia töitä. Ideaalitilanteessa työtilat joustavat ja mukautuvat näihin tarpeisiin, samoin keskittymiskykysi. Aina näin ei kuitenkaan ole. Onko tilanne tuttu: Olet varannut kaksi tuntia kalenterista tilaa tärkeän raportin työstämiseen, mutta et saa tuona aikana aikaiseksi lausettakaan.. Keskittyminen tehtävään ei vain onnistu ulkoisten tai sisäisten keskeytysten takia.

Hälyisessä toimistossa tarkkaavaisuuttamme saattaa vaatia moni asia. Tarkkaavaisuuden tehtävä on suunnata toimintaamme ja se koostuu monitasoisista kognitiivisista toiminnoista, joiden avulla kykenemme keskittämään huomiomme käsillä olevaan tehtävään. Tarkkaavaisuus voi kohdentua joko automaattisesti tai tietoisesti. Hälyisässä ympäristössä tarkkaavaisuutemme voi kuitenkin kaapata hetkellisesti jokin ulkopuolinen häiriötekijä, kuten esimerkiksi ääni tai visuaalinen ärsyke. Psykologiassa tätä kutsutaan cocktailkutsuilmiöksi. Tässä on kyse siitä, kun olet juhlissa uppoutunut keskusteluun ystäväsi kanssa, mutta havahdutkin siihen, että nimesi mainitaan toisaalla. Aivomme siis skannaavat jatkuvasti myös ympäröivää maailmaa, vaikka kuvittelemme olevamme täysin keskittyneitä edessä olevaan tehtävään. Aivojemme kehitys ei ole edennyt vielä kovinkaan pitkälle savannilta, joten niiden on hyödyllistä tarkkailla ympäristöä mahdollisten vaarojen ja uhkien varalta. Työelämän ”uhat” eivät ole leijonia tai sarvikuonoja, vaan jatkuvia keskeytyksiä, kiirettä ja kasvavia vaatimuksia. Juttelin hetki sitten verkkotapaamisessa vakuutusmyyjän kanssa. Tapaamisen taustalta kuului muiden henkilöiden puheensorinaa ja muita toimiston ääniä. Ilmeisesti vakuutusmyyjä hoiti tapaamista avokonttorissa. Häly ei juurikaan häirinnyt minua, mutta myyjän ajatus tuntui katkeavan ajoittain. Kuormituksen pystyi aistimaan vuorovaikutuksesta jopa verkon välityksellä, vaikka hän hoitikin tapaamisemme asiallisesti.

Sanotaan, että nykyihmisen aivot ovat edelleen samat kuin kivikautisilla ihmisillä, mutta meidän ihmisten välillä on myös eroja siinä, miten kestämme ympäristön häiriöitä. Näihin eroihin vaikuttavat ihan perinnölliset eroavaisuudet, mutta myös meidän itsemme aiheuttamat kuormitustekijät. Useille meistä onkin varmaan jo tuttu käsite ADT (attention defisit trait). ADT tarkoittaa tilaa, jossa ihmisen tarkkaavaisuus alkaa häiriintyä samaan tapaan kuin ihmisillä, joilla on diagnosoitu kehityksellinen tarkkaavuuden häiriö ADHD (attention defisit hyperactivity disorder) tai ADD (attentioin defisit disorder). ADT käsitteen loi amerikkalainen lääkäri E.M Hallowell jo 1990-luvulla. Hallowellin mukaan häiriöstä kärsivät ihmiset, jotka ovat liian pitkään eläneet liian kiireistä elämää. Nämä ihmiset ovat tehneet montaa asiaa yhtä aikaa, jättäneet tauot väliin, hyppineet tehtävästä toiseen ja laiminlyöneet nukkumisen. Kuulostaako tutulta? 90-luvulla ilmiöstä kärsivät vain harvat, mutta nykyään kuvauksesta tunnistaa itsensä yllättävän moni meistä.

Miten sitten taistella vastaan tätä nykyelämän vitsausta? ADT:n tunnuspiirre nimittäin on, että vaikka ihminen saisi työskennellä kerrankin rauhallisessa tilassa, jossa ei ole taustamelua tai keskeytyksiä, hän keskeyttää itse itsensä. ADT:stä kärsivän ihmisen keskittymiskyky on heikko ja ulkoisten ärsykkeiden puuttuessa hänen aivonsa alkavat itsestään tuottaa ärsykkeitä. Mieleen pompsahtavat hoitamattomat laskut ja tekemättömät kotityöt. Ainoastaan työtiloja muokkaamalla ei siis ratkaista keskittymiskyvyn ongelmia. On aika ottaa haltuun toiminnanohjauksen taidot! Toiminnanohjaus on yksi keskeisimpiä taitoja, joita harjoitellaan lasten kanssa toimintaterapiassa ja toiminnanohjaustaitojen kehittyminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä lapsuudessa ja nuoruudessa. Toiminnanohjaukseen sisältyvät tarkkaavaisuuden suuntaamisen lisäksi esimerkiksi työmuisti sekä toiminnan, tunteiden ja ajatusten säätely. Toiminnanohjaustaitoja tarvitsemme silloin kun meidän on aktiivisesti ohjattava omaa toimintaamme. Eli esimerkiksi vastustettava sähköpostin merkkiäänen kilahdukseen reagoimista kesken tärkeän kirjoitusurakan. Kun aktiivisesti toistamme tiettyä tapaa toimia tietyssä tilanteessa, muodostuu tästä tavasta rutiini. Rutiini ei vaadi meiltä enää aktiivista ponnistelua ja aivot toimivat tällöin ikään kuin autopilotilla. Hyvien rutiinien muodostaminen ja huonojen tapojen kampitus, vaativat kuitenkin toiminnanohjausta. Toiminnanohjaus taas puolestaan vaatii etuotsalohkon toimintaa, jossa tapahtuu vaativa ajatustyömme. Ylikuormittunut mieli estää etuotsalohkon toimintaa. Tällöin emme ole parhaimmillamme töissä tai kotona.

ADT:tä vastaan taisteleminen vaatii siis tietoista ponnistelua haitallisia tottumuksia ja tapoja vastaan sekä oman toiminnan suunnittelua ja rajojen asettamista suhteessa ulkoisiin häiriötekijöihin. Toimitilat ja työn tuunaamisen mahdollisuudet tukevat parhaimmillaan työntekijän keskittymiskyvyn elpymistä. Etätyön mahdollisuudet, työelämän joustot, palautumisen mahdollistaminen työpäivän aikana, hiljaiset työtilat ja kohtaamiseen varatut tilat tukevat ihmisten työkykyä. Toimitilojen muutoksen ja työn tuunaamisen lisäksi ihmisille on kuitenkin annettava myös psykoedukaatiota esimerkiksi aivojen toiminnasta ja toiminnanohjauksen merkityksestä, jotta ihmiset osaavat välttää haitallisia toimintamalleja, joiden toistaminen kuormittaa aivojamme ja saa ne kärsimään kroonisesta hälytystilasta. Työn ja työympäristön analyysiä ja kognitiivista ergonomiaa hyödyntämällä on mahdollista lisätä työntekijöiden tuottavuutta löytämällä niitä kohtia työssä ja työympäristössä, jotka heikentävät ihmisten keskittymistä perustehtävään. Kun ihmisen keskittymiskyky on kunnossa, mahdollistaa se parhaan mahdollisen kognitiivisen kapasiteetin hyödyntämisen, muistin, nokkeluuden, luovuuden, innovatiivisuuden, sosiaalisten taitojen ja kokonaisuuksien hahmottamisen. Hyvä keskittyminen ruokkii myös hyvinvointia, kun ihminen kokee aikaansaamisen tunnetta työssään. Palaa vielä alussa esittämääni kysymykseen ja mieti miten sinä voisit vaikuttaa psyykkiseen ja fyysiseen työskentelytilaasi niin, että pystyisit olemaan parhaimmillasi ja säilyttämään arvokkaan keskittymisen taidon? Muista jakaa parhaat vinkkisi myös työkavereillesi.

Hanna

Kirjoittaja on TtM, toimintaterapeutti ja työnohjaaja, joka on kiinnostunut aivojen hyvinvoinnista, kognitiosta, tilasuunnittelusta ja aistiesteettömyydestä.




Lähde: Keskittymiskyvyn elvytysopas. Minna Huotilainen ja Mona Moisala




Positiivisen psykologian avulla kohti kukoistavaa työyhteisöä

”Mitä paremmin ihmisen aivot on oppineet keskittymään myönteiseen, sitä paremmat ovat mahdollisuudet menestykseen” - Shawn Achor

 

Yritykset ympäri maailmaa ovat ottaneet positiivisen psykologian tutkimusten tuomat hyödyt käyttöön kehittääkseen kukoistavia työyhteisöjä. Positiivisen psykologian tutkittujen menetelmien avulla yritykset ovat onnistuneet nostamaan yritysten työntekijöiden tuottavuutta, motivaatiota, työhön sitoutumista, konfliktien ratkaisutaitoja sekä ainutlaatuisen ajattelun taitoja. Taustalla yritykset ovat hyödyntäneet positiivisen psykologian oppi-isän Martin Seligmanin PERMA-mallia. PERMA tulee sanoista Positive emotions, Engagement, Relationships, Meaning, Accomplisment. Tässä blogitekstissä esittelemme lyhyesti mitä nämä sanat tarkemmin tarkoittavat.

rawpixel-652547-unsplash.jpg


Miten lisätä myönteisyyttä (Positive emotions) työpaikalla ja miksi? Myönteisiä tunteita kokiessaan ihmiset innostuvat työstään ja kokevat työnimua, ovat niin sanotusti draivi päällä. Kun ihmiset ovat innostuneita, he asettavat korkeampia tavoitteita itselleen. Yksi keino jonka avulla voidaan lisätä työhön positiivisia tunteita, on ottaa tavaksi jakaa kiitollisuuden aiheita ja rakentaa huomaa hyvä- malli säännölliseksi tavaksi. Esimerkiksi aloittamalla viikkopalaveri kiitollisuudella ja kiittämällä saamastaan avusta, tuesta ja onnistumisista muuta työyhteisöä

Uppoutumisen (Engagement) osa-alueen hyödyt työpaikalla. Uppoutumisella tavoitellaan sitä, että jokaisella työntekijällä on mahdollisuus käyttää omia vahvuuksiaan mahdollisimman optimaalisesti. Tutkimukset ovat todentaneet, että 70% ammattilaisista, jotka käyttävät aktiivisesti omia vahvuuksiaan päivittäisessä työssään, raportoivat kokevansa enemmän sitoutumista ja energisoitumista. Tutkimukset ovat myös todentaneet, että ihminen, joka käyttää vähintään neljää vahvuuttaan työssään kokee työnsä todennäköisimmin kutsumukseksi. Uppoutumista voi työssä lisätä esimerkiksi aloittamalla palaverit jakamalla onnistumisen kokemuksia, niin pieniä kuin isojakin. Vahvuustyöskentely on hyvä aloittaa menemällä osoitteeseen www.VIACHACRATER.org. Sivustolla löytyvän tieteellisesti rakennetun testin avulla voit kartoittaa omat vahvuutesi. Testin voi tehdä suomeksi.

Ihmissuhteet (Relationship) on nostettu useissa tutkimuksissa merkittävimmäksi tekijäksi kukoistuksen kannalta. Yksi parhaista keinoista lisätä onnellisuutta, on panostaa ihmissuhteisiin ja vuorovaikutukseen. Me ihmiset olemme ohjelmoituja olemaan yhteydessä toisiimme. Vuorovaikutuksessa rakennetaan tunteita, joita koemme työssä. Useilla organisaatiotutkimuksilla on voitu todentaa, että ihmiset nimeävät kollegat suurimmaksi syyksi miksi nauttivat työstään. Työkavereiden positiivinen vaikutus liittyy myös stressin käsittelyyn ja haasteiden kohtaamiseen. Tästä syystä osa ihmisistä sietää huonojakin työolosuhteita, jos työyhteisö on toimiva.

thomas-drouault-793767-unsplash.jpg

Merkityksen (Meaning) osa-alue on työssä keskeinen. Eräässä tutkimuksessa yliopiston stipendien varainkerääjät saivat kohdata stipendien saajia. Tapaaminen oli vain 5min mittainen keskustelu, mutta stipendin saaja sai kasvot ja nimen. Tämän jälkeen todennettiin, että kyseinen varainkerääjien ryhmä keräsi 3 kertaa enemmän avustuksia ja koki varainkeruupuhelut merkityksellisempinä. Tutkimuksen tulos osoitti, että työ on tehokkaampaa ja merkityksellisempää kun näemme työmme tarkoituksen ja pystymme näkemään sen tuottaman merkityksen myös muille, eli sen aiheuttaman kontribuution.

Aikaansaamisen (Accomplisment) osa-alue työssä. Työntekijöiden coachaaminen kohti tavoitteita voi olla niinkin yksinkertaista kuin vahvuusperusteisten kysymysten esittäminen. Esimerkiksi ”kerro minulle hetkestä, jolloin todella ylitit itsesi?” ”Mitä vahvuuksia ja taitoja huomaat käyttäneesi silloin kuin ylitit itsesi?” On tärkeää kannustaa työntekijöitä tutkimaan uusia tapoja hyödyntää vahvuuksiaan kohti tavoitteita ja ammatillista kehitystä. Aikaansaamisen ja myönteisten tunteiden kannalta on oleellista laatia säännöllisesti tavoitteet yksilöille ja tiimeille. Tavoitteet lisäävät sitoutumista, motivaatiota ja luovat yhteenkuuluvuutta. Tavoitteet eivät silti yksinään riitä. Meidän täytyy myös muistaa juhlia onnistumisia jo matkan aikana, jotta näemme tavoitteen saavuttamisen askeleet. On tärkeää pysähtyä laatimaan tavoitteita, joilla on merkitystä. Tavoitteiden tulisi muodostua arvojen ja vahvuuksien pohjalta. Näiden asioiden huomioiminen tuottaa todennäköisemmin myönteisiä tunteita ja lisää aikaansaamista. Kukoistuksen kannalta oleellista on juhlia ja palkita onnistumisia. Tämä aktivoi aivojemme mielihyväkeskuksia. Tutkimusten mukaan pienetkin palkkiot lisäävät ihmisten anteliaisuutta, ystävällisyyttä, myönteisyyttä, tuotteliaisuutta ja työn tarkkuutta.

Kukoistuksen kehyksen avulla on mahdollista rakentaa innostunut ja motivoitunut työyhteisö, jossa ihmiset eivät ainoastaan koe myönteisiä tunteita, vaan ovat myös innoissaan ja ylpeänä rakentamassa yritystä kohti suurempaa kasvua.

Oletko kiinnostunut kehittämään työyhteisönne hyvinvointia positiivisen psykologian työkaluja hyödyntäen? Ole yhteydessä ja räätälöidään juuri teille sopiva koulutus/osallistava workshop!

- Mari



Matkalla kohti autenttisia ja tietoisia uravalintoja

Uravalintatilanteessa keskeisintä ei ole se millainen ihminen on valintatilanteessa, vaan se millaiseksi hän haluaa kehittyä ja tulla.

 

Arvojen avulla määrittelemme sen mitä pidämme hyvänä. Arvojen avulla erittelemme asioita, tekoja ja tunteita merkityksellisiin ja vähemmän merkityksellisiin. Tämä merkityksellisten asioiden erottelu määrittelee myös sitä mitä koemme yksilöinä olevamme. Vahvojen arvojen tiedostaminen on merkityksellistä, koska niiden kautta muodostamme omaa itseyttä, minuutta, identiteettiä ja persoonaa. Nämä kaikki ovat oleellisia tekijöitä, kun teemme tietoista ammatinvalintaa tai määrittelemme uraamme uudelleen. Ammatinvalinta on aina arvovalinta. Arvot ohjaavat meitä valintatilanteissa, vaikka tekisimmekin valintoja tiedostamatta. Tietoiset arvoharkitut valinnat motivoivat ja antavat päätöksen tekoon rohkeutta ja varmuutta. Mikäli arvotaustamme on selkiintymätön, voimme kokea ammatinvalinnan epävarmana, eikä ratkaisusta tule onnistunein. Kun pyrimme kohti autenttisuutta, on meidän tärkeää tuoda arvoja tietoisuuteen, jotta omat ammatinvalintaratkaisumme ovat sopusoinnussa omien tärkeiden arvojemme kanssa.

vladislav-babienko-703701-unsplash.jpg

Arvostuksemme nousevat universaaleista moraalisista intuitioista ja voivat olla usein vaistomaisia, eivätkä suoraan jostain opittuja. Se miten toteutamme vahvoja arvostuksiamme, on usein sidoksissa siihen vallitsevaan kulttuuriin missä elämme. Rakennamme omaa itseyttä valitsevassa kulttuurissa, vuorovaikutuksessa meille tärkeiden ihmisten kanssa ja sen myötä rakennamme myös omaa moraaliamme.

Ammatinvalinnassa tai uran uudelleen suuntaamisessa autenttisuuden merkitys on keskeinen, koska sen avulla meidän on mahdollista toteuttaa omaa potentiaaliamme omista arvolähtökohdistamme. Potentiaalin toteuttaminen autenttisesti tarkoittaa sitä, että se on omia arvoja ja moraalia tukevaa. Tähän prosessiin tarvitaan reflektiivistä harkintaa, mutta myös itsensä spontaania ilmaisua. Voimme tutkia omien valintojemme autenttisuutta ottamalla asioihin etäisyyttä, sekä peilaamalla niitä menneeseen ja tulevaan.

Autenttisuutta tavoitellessamme tähtäämme elämän kokonaisuuden tiedostamisen selkeyttämiseen. Jotta pystymme toteuttamaan omaa potentiaaliamme, on meidän tärkeää tutustua elämän kaikkiin puoliin, myös niihin ei tietoisiin. Oman elämän merkityksen ja tarkoituksen lisäksi on tärkeää tuntea myös omat tunteet. Tärkeää on myös pyrkiä toteuttamaan itseään. Ihmisen merkityksen ja tarkoituksen kokemus on aina sidoksissa ihmisiin ja yhteisöihin. Mikä on meidän tarkoituksemme tässä maailmassa ja minkä jäljen jätämme?

ian-schneider-66374-unsplash.jpg

Keskeisintä on tuoda tietoisuuteen se mikä vielä voi olla tuntematonta tai heikosti tiedostettua - Minkälaiseksi itseään arvostavaksi persoonaksi on mahdollisuus kasvaa. Kannustamme henkilöä kehittämään itseään, tarkastelemaan esikuviaan, havaitsemaan esimerkkejä, joiden avulla hän havaitsee oman potentiaalinsa paremmin. Ohjauksessa voidaan selkeyttää arvojen arvioinnin avulla sitä, mikä on henkilölle kaikista oleellisinta ja puolustamisen arvoista. Näin pääsemme samalla myös tietoiseksi moraalista.

Matkalla autenttisuutta tukeviin valintoihin avaamme tietoisuuteen sitä mitä arvostamme. Arvoja voimme peilata miksi-kysymysten avulla. Miksi mieluummin valitsen jonkun toisen vaihtoehdon kuin toisen? Miksi mieluummin valitsen teorian käytännön sijaan tai tavoittelenko mieluummin luovaa vai tarkkaa työtä? Teenkö valintoja nojaten taloudelliseen turvallisuuteen vai tavoittelenko nousujohteista uraa? Nämä kaikki avaavat meille omaa arvomaailmaamme. Arvovalintoja voi lähteä tarkastelemaan myös menneiden valintojen kautta. Tärkeää on myös kyetä tarkastelemaan itselleen vieraalta tuntuvia arvovalintoja ja niiden kautta kasvattaa arvotajua, eli kykyä oivaltaa omia, muiden ja yhteiskunnankin arvoja.

Lähdetkö matkalle mukaan?

-Mari

Lähteet:

Mulari, Marjatta. 2013. Tietoisen ammatinvalinnan opas. Keuruu. Atena Kustannus
Karimo, Antero. 2016. " Ihmisen autenttisuus hyvän elämän edellytyksenä." Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto.